Tapahtui kummallisia. Kutsuin vanhan tutun käymään. Tutun, jota joku saattaisi kutsua panoksi. En kyennyt lankeamaan hänen kosketuksilleen. Luulin päässeeni eroon surusta ja särkyneestä sydämestä, mutta joka hipaisu toi kivun lähemmäs ihon pintaa, kasvatti palaa kurkussa ja sai äänen värisemään.
" minä käännyin olit poissa. vain varjosi tavoitin. " Anna Puu
