Nyt ei vaan tunnu menevän hyvin.

Onneksi ihana isäni, kaiken rationaalisuuden huipentuma, sanoi että nyt vaan puret hammasta kunnes helpottaa. Ihan näin toim.huom. tuntuu että kohta ei ole hampaita jäljellä, kun ne on kuluneet kaikesta purennasta.  Samaahan se yksi mies, se johon minun piti tyytyä joskus ja sitten ei, ja sitten taas, sanoi kun nyt taas vaihteeksi ollaan tekemisissä.Helpottavaa tietää, että edes joku pitää minua ihan kivana tyyppinä.

Siis oikeasti! Huomaatteko miten törppöä tämä elämä on?!?

Minulta kysyttiin eilen mitä haluan elämältä ja vastaus oli varsin yksinkertainen: arjen, jonka jakaa jonkun kanssa. Nuorempana olisin sanonut, että haluan matkustella, nähdä maailmaa, rakastella jokaisella mantereella ja käydä Iranissa. Nyt tuntuu, että Hankokin olisi tarpeeksi jännittävä paikka. Hävettää myöntää, että huomaan haaveilevani asuntolainasta. Siihen kulminoituisi pysyvyys.